1 tunti ja 48 minuuttia. Sen verran on aikaa Helsinki Half Marathonin lähtölaukaukseen!

Fiilis nyt on monella tavalla erilainen kuin kolme viikkoa sitten, muutama tunti ennen Helsinki City Runia. City Runia jännitin aivan valtavasti. Perhoset lepattelivat vatsassani jo pari viikkoa ennen tapahtumaa, ja pelkkä kisan ajatteleminenkin sai aikaan voimakkaita muljahduksia vatsanpohjassa. Tasan kolme viikkoa sitten tähän aikaan olin jo lähes hermoraunio, eikä sitä voi sanoa enää ihan pelkästään positiiviseksi jännittämiseksi. Luulen, että jännityksen holtittomaan määrään vaikutti erityisesti se, että edellisestä (ensimmäisestä) puolimaratonistani oli kulunut aikaa jo yli puoli vuotta. Olin epävarma, kyseenalaistin kuntoni ja pohdin, että selviänköhän edes maaliin.

Myöskään valmistautumisena HCR:lle mennyt ihan nappiin. Kisaviikko oli kokonaisuudessaan töiden ja muiden menojen osalta hektinen, ja nukuin liian vähän. Tankkaus jäi puolitiehen, etenkin nesteytyksen osalta - ja keskiviikkona työpaikan tiimi-illassa join kaksi lasia viiniäkin (olisi pitänyt jättää väliin). Kisa-aamuna olin niin hermostunut, etten tiennyt miten päin olla. Tapahtuma-alueella jännitys yltyi, ja unohdin kokonaan lämmitellä! Miten niin voi edes käydä? Yritin sitten pikaisesti vähän hypähdellä ja venytellä lähtöalueella, vain pari minuuttia ennen starttia.
Kaiken tämän heikon valmistautumisen lisäksi vauhdinjakoni itse kisassa meni aivan mönkään: aloitin juoksemisen kuntooni nähden liian reippaasti, joten - yllätys yllätys - vauhti hyytyi loppua kohden. Päivä oli lämmin, join liian vähän ja unohdin kokonaan glukoosipastillini. Ei näin..

Nyt tunnelmat ovat yllättävän erilaiset. Ilmoittauduin HHM:lle vasta noin viikko sitten, ja jännittäähän minua nytkin, mutta jännitystä enemmän olen innoissani! Tällä kertaa aion (ainakin yrittää) tehdä toisin ne asiat, jotka eivät viimeksi toimineet. Kokeilen aivan toisenlaista taktiikkaa - saa nähdä, toimiiko. En millään malttaisi enää odottaa, haluaisin jo juoksemaan!

Valmistautumiseni kisaviikolla

Tiistai

Juoksin viimeisen lenkin, noin 30min ihan kevyttä hölköttelyä.
Aloitin myös tankkauksen: söin pari ylimääräistä välipalaa ja reilumman annoksen kaurapuuroa.

Keskiviikko & torstai

En liikkunut työmatkojen kävelyä ja venyttelyä lukuunottamatta.
Tankkaus jatkui hedelmien, riisin, maissikakkujen ja karkin voimin. Aloitin juomaan myös Dexalia.
Olo tuntui nousseen hiilarimäärän ja liikkumattomuuden takia vähän turvonneelta ja tukalalta.

Varpaankynsien leikkaus torstaina! Tämä on tärkeä!

Perjantai

Kevyt ravistelulenkki 20min, muutama pieni reippaampi pyrähdys.
Normaali ruokavalio, Dexalia ja vichyä.
Juoksunumeron haku ja sen fiilistelyä.

Suunnitelmani kisaan

Ajattelin aloittaa 1:55 jänisten tahdissa (noin 5:27min/km vauhdilla), ja 10km kohdalla tuntuman mukaan kiihdyttää vauhtia (noin 5:12-5:20/min/km kohdille). Varaan matkalle mukaan 4kpl Siripirejä, joita aion napata 15min välein. Otan mukaan myös merisuolakiteitä. Aion juoda jokaisella juomapisteellä. Ensimmäistä kertaa aion ottaa mukaani myös kuulokkeet ja puhelimen musiikin kuuntelua varten - olen tehnyt Spotify-soittolista juuri tätä varten. Listalle yritin kerätä kaikki tsemppaavimmat biisit, joita olen vuosien mittaan treenatessani kuunnellut.
Loppua kohden kiihdytän minkä pystyn. Kun tulee vaikeaa, pyrin keskittymään tekniikkaan ja hengitykseen. Olen miettinyt valmiiksi pari tsemppilausettakin (jotka todennäköisesti kyseisellä hetkellä heivaan jonnekin mieleni sopukoihin ja kiroan, että miten hullu sitä onkaan, kun tähän vapaaehtoisesti ryhtyy, haha).

Olen niin täpinöissäni! Kello on nyt 6:60 lauantaiaamuna, aamupala on syöty tunti sitten ja 1,5 litran pullo Dexalia juotu puoleen väliin. Kesän ensimmäinen helleaalto jatkuu, ja päivästä on tulossa lämmin. Onneksi startti on jo klo 8:30.

Tänään juostaan hyvällä fiiliksellä ja nautitaan! Toki pyrin parantamaan aikaani, mutta sitäkin enemmän haluan nauttia juoksemisesta isossa porukassa keskellä kauneinta kesä-Helsinkiä. Tavoitteeni tälle Helsinki Half Marathonille on ennen kaikkea saapua maaliin hymyille - ennätysajassa tai ei. Ainiin, ja mulla alkoi eilen kesäloma!

Tsemppiä kaikille osallistujille! Nautitaan koko 21,0975km ajan - kisapäivä on juoksijoiden juhlapäivä!

Ihanaa viikonloppua!

Ongelma: Viikon pitkän lenkin, pitkiksen, aika ja ulkona sataa vettä kuin saavista. Haluaisit juosta, mutta ei huvittaisi kastua. Juoksumatolla on tylsää. Mitä tehdä?

Vastaus: No juoksumatto! Ei sen ole pakko olla tylsää. Tylsyyttä vastaan on olemassa muutama täsmäase!

Kohtasin edellä mainitun tilanteen viime sunnuntaina. Juoksen yleensä viikon pitkän lenkin viikonloppuna, ja koska lauantaina olin koko päivän reissussa, jäi lenkkipäiväksi sunnuntai. Herätessäni aamulla sää näytti lohduttoman harmaalta, ja aamukahvia juodessani tutkin Ilmatieteenlaitoksen ennusteita: tuomio oli selvä, sadetta koko päivän.

Sateessa, happirikkaassa ja raikkaassa ilmassa juokseminen voi olla aivan ihanaa. Etenkin nopeiden vauhtikestävyyslenkkien, intervallien ja vetojen tekemiseen kasvoja virkistävä sade on aivan omiaan. Mutta se pitkis.. Vilukissana palelen helposti, ja koska pitkät peruskestävyyslenkit juostaan matalalla sykkeellä, on palelun välttämikseksi tärkeää pysyä kuivana. Tulee siis pukea jotakin, mikä suojaa sateelta, mutta kuitenkin hengittää. Tässä kohtaa minulla on varusteissani selkeä puute: en omista sekä vedenpitäviä että hengittäviä juoksuvaatteita lainkaan, kengistä sitten puhumattakaan.

Vaihtoehdoikseni sunnuntaina jäivät seuraavat:

a) Hengittävät, tutut ja hyvät juoksuvaatteeni, jotka kuitenkin kastuvat alta aikayksikön. Tätä seuraa 90 minuuttia kestävä jääkalikoittuminen ja palelu.

b) Vedenpitävän sadetakkini, mikä onkin vallan oiva pitämään minut kuivana - siis kuivana sateelta. Takin sisällä olotila alkaa kuitenkin muistuttaa pian kosteaa saunaa tai trooppista kasvihuonetta, kun hiki ja lämpö eivät pääse ulos. Kastuminen seuraa siis silti - mutta hiestä. Tätä seuraavat 90 minuuttia.

Pohdin näiden kahden vaihtoehdon välillä ja olin jo valitsemassa ensimmäistä, kunnes mieleeni muistui kolmas vaihtoehto - juoksumatto! Tuo ystäväni talven kylmimmiltä pakkasilta. Yleensä en koskaan juokse pitkiä treenejäni matolla, mutta johtuen ehkä sunnuntaista (tiedättehän, sunnuntaille on aivan oma olotilansa) tai jostakin muusta, olin mukavuudenhaluinen. Ja juoksumatollahan on ei tarvitse huolehtia edes juomisesta, kun juomapullon saa kätevästi sille tarkoitettuun telineeseen, ja vessakin aivan lähettyvillä. Näppärää! Niinpä pakkasin treenireppuni ja suuntasin kuntosalille. Salilla, jossa käyn, on onneksi useampia juoksumattoja. Jos mattoja olisi vain pari, en millään kehtaisi varata yhtä käyttööni puoleksitoista tunniksi.

Hyppäsin juoksumatolle ja laitoin äänikirjan pyörimään kuulokkeistani. Aloitin hiljattain kuuntelemaan Harry Pottereita äänikirjoina sarjan alusta alkaen. Olen myös lukenut kirjat lukuisia kertoja, rakastin nuorena sarjaa yli kaiken (okei, taidan rakastaa vieläkin..). Asetin matolle tasaisen rauhallisen vauhdin, noin 9km/h. Säädin välillä nopeutta hieman ripeämmäksi sykkeen sallimissa rajoissa. Vilkuilin välillä kelloa, mutta aika meni kuin siivillä. Yhtäkkiä huomasin 90 minuutin tulleen täyteen.

Pitkä treeni juoksumatolla olikin tällä kertaa tosi kiva! Lenkkarit pysyivät kuivina, sain juosta t-paidassa, jano ei yllättänyt eikä liikennevalot pätkineet lenkkiäni. Lisäksi Harry Potterin ansiosta en huomannut edes ajankulua. Lisäksi päivän draama-annos täyttyi, kun venytellessäni treenin jälkeen kuuntelin kahden naisen sekä huoltomiehen kinastelua siitä, millä äänenvoimakkuudella kuntosalin radion tulisi soida.

Valitsen lenkin ulkona ehdottomasti mieluiten, mutta tällaisen treenin voisin tehdä myös seuraavalla huonolla kelillä.

---

Resepti onnistuneeseen juoksumattotreeniin

Harry Potter-äänikirja Jotakin mielekästä kuunneltavaa (äänikirja, podcast, musiikkia.. )
Sopivan viileät vaatteet
Tuplasolmut lenkkareihin
Näppärä juomapullo
Ripaus asennetta - juoksumatolla voi olla kivaa!

---

Sunnuntain treeni oli muuten viimeinen pitkikseni ennen ensi viikon lauantaina juostavaa Helsinki Half Marathonia. Aloin jo tällä viikolla hieman keventämään treenejäni, ja kävin keskiviikkona juoksemassa 40min kevyttä hölkkää pk-sykkeillä lisäten loppuun vedot 4x 60sec. Eilen helatorstaina maantiepyöräilin 22km, pk-sykkeillä senkin, jonka jälkeen kävin vielä palauttavalla reippaalla 45min kävelyllä. Tällä viikolla olisi tarkoitus juosta vielä yksi lyhyt ja yksi hieman pidempi lenkki. 

En malttaisi millään odottaa ensi viikon lauantaita.

Ihanaa viikonloppua!